Kuolleet luut herätetään eloon

Minä panen teihin henkeni, niin että te heräätte eloon, ja vien teidät maahanne. Silloin te tiedätte, että minä, Herra, teen sen minkä olen luvannut tehdä. Näin sanoo Herra. Hes. 37: 14.

Ihmisen tehtävänä ei ole elämän antaminen. Herra, Israelin Jumala, tekee sen. Hän herättää elottoman luonnon toimintaan. Herran Sebaotin henkäyksen on tunkeuduttava elottomiin ruumiisiin. Tuomiolla, kun kaikki salaisuudet paljastetaan, käy ilmi, että Jumalan ääni puhui inhimillisen välikappaleen kautta. Tuo ääni herätti horrokseen vaipuneen omantunnon, havahdutti elottomat kyvyt ja johti syntisiä synnintuntoon, katumukseen ja syntien hylkäämiseen. Silloin nähdään selvästi, että usko Jeesukseen Kristukseen vuodatettiin sieluun inhimillisen välikappaleen kautta, ja taivaasta peräisin oleva hengellinen elämä puhallettiin ihmiseen, joka oli kuollut rikoksiinsa ja synteihinsä, ja hän heräsi eloon.

Tämä kuvaus kuivista luista ei sovellu kuitenkaan vain maailmaan vaan myös niihin, joita oli siunattu suurella valolla. Hekin ovat kuin luurangot laaksossa. Heillä on ihmisen muoto, ihmisruumiin hahmo, mutta heissä ei ole hengellistä elämää. Mutta vertaus ei jätä kuivia luita pelkästään toisiinsa liittyneiksi. Ei riitä, että luut ovat oikeilla paikoillaan ja muistuttavat ihmistä. Elämän henkäyksen on herätettävä ruumiit eloon, jotta ne voivat seistä, liikkua ja toimia. Nämä luut kuvaavat Israelin heimoa, Jumalan seurakuntaa. Seurakunnan toivo on Pyhän Hengen elävöittävä vaikutus. Herran on annettava henkensä kuiviin luihin, jotta ne voisivat elää.

Jumalan Hengen on elävöittävällä voimallaan oltava jokaisessa inhimillisessä välikappaleessa, jotta jokainen hengellinen lihas ja jänne voisi toimia. Ilman Pyhää Henkeä, ilman Jumalan henkäystä, omatunto on tunnoton, ja ihminen on vailla hengellistä elämää. Monien hengellistä elämää vailla olevien nimet ovat seurakunnan jäsenluettelossa, mutta niitä ei ole kirjoitettu Karitsan elämän kirjaan. He ovat ehkä liittyneet seurakuntaan, mutta he eivät ole liittyneet Herraan. He voivat olla ahkeria tiettyjen tehtävien suorittamisessa, ja heitä voidaan pitää elävinä ihmisinä, mutta monet kuuluvat niiden joukkoon, joille sanotaan: ”Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut” (Ilm. 3: 1).

E.G.White