Raamattu on saatu taivaasta

”Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä” 2 Kor. 4: 7.

Jumala on armollisesti nähnyt hyväksi ilmaista maailmalle totuutensa inhimillisten välikappaleiden kautta, ja hän itse, Pyhän Henkensä kautta, teki heidät kykeneviksi tähän työhön. Hän johti heidän mieltään valitsemaan mitä oli puhuttava ja mitä kirjoitettava. Aarre uskottiin saviastioihin, mutta siitä huolimatta se on peräisin taivaasta. - - kuuliainen uskova Jumalan lapsi näkee siinä (Jumalan todistuksessa) jumalallisen voiman kirkkauden, joka on täynnä armoa ja totuutta.

Raamatun kirjoittajat ovat ajatuksiaan ilmaistessaan turvautuneet inhimilliseen kielenkäyttöön. Se on inhimillisten miesten kirjoittama. Pyhä Henki innoitti nämä miehet. Mutta kielen inhimillisen ymmärtämisen puutteellisuudesta tai ihmismielen turmeltuneisuudesta johtuen monet, kekseliäästi totuutta vältellen, lukevat ja ymmärtävät Raamattua miten haluavat. Ei vaikeus ole Raamatussa.

Ei Kirjoituksia annettu ihmisille keskeytymättömien tiedotusten jatkuvana ketjuna, vaan pala palalta toisiaan sukupolvien aikana sitä mukaa, kuin Jumala näki kaitselmuksessaan tilaisuuden olevan sopivan vaikuttaakseen ihmiseen eri aikoina ja eri paikoissa. Ihmiset kirjoittivat Pyhän Hengen johtamina.

Kirjoituksissa ei aina ole täydellistä järjestystä tai ilmeistä yhtenäisyyttä. Raamatun totuudet ovat kätkettyjen helmien kaltaisia. Niitä on etsittävä ja kaivettava esiin vaivalloisin ponnisteluin. Ne, jotka silmäilevät Kirjoituksia vain ylimalkaisesti ja omaavat vain pinnallista tietoa, jota he pitävät hyvin syvällisenä, puhuvat Raamatun vastakohtaisuuksista ja epäilevät Kirjoitusten luotettavuutta. Mutta ne, jotka ovat valmiita noudattamaan totuutta ja tekemään velvollisuutensa, tutkivat Kirjoituksia saadakseen jumalallisia vaikutteita. Valistunut sielu havaitsee yhtenäisyyden, kaiken läpi juoksevan loistavan kultaisen langan. Mutta tuon kallisarvoisen kultaisen langan havaitseminen vaatii kärsivällisyyttä, mietiskelyä ja rukousta.

E.G.White