Lepo hänessä

Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Matt. 11: 29.

Samalla kun sinä olet vaeltanut lempeänä ja sydämeltäsi nöyränä, sinun puolestasi on ollut käynnissä työ, jota vain Jumala voi tehdä, sillä Jumala on se, joka sinussa vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Hänen hyvä tahtonsa on se, että pysyt Kristuksessa ja lepäät hänen rakkaudessaan. Älä salli minkään riistää sielultasi rauhaa, lepoa ja sitä varmuutta, että olet hyväksytty juuri nyt. Käytä hyväksesi jokainen lupaus; ne kaikki kuuluvat sinulle sillä ehdolla, että täytät Herran määrittelemät ehdot. Hänen rakkaudessaan koettavan täydellisen levon ehtona on se, että luovut täysin omista teistäsi, jotka näyttävät liian viisailta, ja noudatat Kristuksen teitä.

Elämänsä antaminen Kristukselle merkitsee paljon enemmän kuin oletamme. Meidän on opittava häneltä lempeyttä ja nöyryyttä ennen kuin koemme tuon lupauksen täyttymisen: ”Teidän sielunne löytää levon”. Oppimalla Kristuksen tapoja, hänen lempeyttään, hänen nöyryyttään, oma minä muuttuu. Se edellyttää, että otat Kristuksen ikeen harteillesi ja sitten alistut oppimaan hänestä.

Ei ole ketään, jolla ei olisi paljon opittavaa. Kaikkien on alistuttava Jeesuksen Kristuksen opetettaviksi. Kun he antautuvat Kristukselle, heidän omat perityt ja hankitut luonteenpiirteensä, jotka estävät heitä osallistumasta jumalallisesta luonnosta, otetaan pois. Kun oma minä kuolee, Kristus elää ihmisessä. Hän pysyy Kristuksessa, ja Kristus elää hänessä.

Kristus toivoo, että kaikki tulisivat hänen oppilaikseen. Hän sanoo: Taipukaa minun koulutettavakseni, alistakaa sielunne minulle. Minä en hävitä teitä vaan kehitän teille sellaisen luonteen, että teidät siirretään alemman asteen koulusta korkeammalle tasolle. Jättäkää kaikki minun haltuuni. Sallikaa minun elämäni, kärsivällisyyteni, lempeyteni, nöyryyteni tulla osaksi luonnettanne. Silloin te pysytte minussa. Silloin omistatte lupauksen: ”Teidän sielunne löytää levon.”

E.G.White