Huippujuttu

"Heikolla ja olemattomalla uskolla on sama oikeus Jeesuksen armoon ja iankaikkiseen elämään kuin vahvemmallakin uskolla.
Älä pelkää, ettei taivas kuuluisi sinulle koska et ole mielestäsi valmis."

Siis tämähän on aivan uskomattoman ihana 'tieto', jonka uskomiseen kannattaa pyytää vahvistusta taivaasta. (Löysin tään Sleyn sivulta 6.10. saarnasta H. Häkämies.)

Aamen Viivi!! Toiset kasvavat uskossa toiset jumittuvat paikoilleen. Yksin armosta ollaan pelastetut

Hmmm... milloin usko on "heikkoa tai olematonta"? - Mihin sitä verrataan? Kuka sen voi tietää, tuntea tai päätellä? - Yksin Jumala, joka näkee sydämeen ja tietää ajatuksesi paremmin kuin sinä itse.

Kukaan ulkopuolinen ihminen ei voi epäillä toisen uskoa - mutta itsellekään se ei ole hyväksi - siis epäillä omaa uskoaan... hmmm.... kylläpä minä nyt osaan filosofoida... Sen kuitenkin uskallan sanoa - omasta kokemuksesta - että elämällä ei ole merkitystä, jos ei ole uskoa Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan!

Olen joskus aiemminkin kertonut, miten minulle oli valtava shokki ja trauma erään kaverini repliikki, kun oltiin 10-11-vuotiaita:
"--- uskotko sää todella Jumalaan?! - Tyhmää! Ei Jumalaa ole olemassa, älä usko sellaiseen... "
Siihen saakka olin ollut autuaassa lapsen uskossa; pidin itsestään selvänä, että Jumala on olemassa, vaikka en kaikkiin Raamatun kertomuksiin silloin uskonutkaan. Mutta kaverini järkyttävä väite sai minussa aikaan monivuotisen ahdistuksen, pelon ja tuskan, joka laantui vasta vuosien jälkeen, kun Jumala kosketti minua ja sain kokea Hänen anteeksiantavan, mahtavan rakkautensa ja voimansa...

Olen tosi kiitollinen siitä uskosta, jonka olen Herralta saanut - enkä halua verrata sitä kenenkään toisen uskoon. Silti rukoilen päivittäin niiden ihmisten puolesta, jotka - omien sanojensa mukaan - eivät usko vaikka haluaisivat... Myös Jeesus rukoilee heidän puolestaan, uskon...

Kiitos Juniper jos jaksat muistaa minuakin rukouksin.
Tulee nimittäin useinkin hetkiä, jolloin en jaksa uskoa Raamatun Sanaan sellaisena kuin se on sinne kirjoitettu. Tiedän että epäusko on suurin synneistä, mutta kyllä epäilykin ahdistaa, vaikka sen anteeksi saakin.
Ei tarvita vertailemisia muihin ihmisiin silloin, kun Jumala puhuu suoraan sydämelle.
Ihanaa Juniper kun/jos saat olla vapaa kiusoista tällä alueella. Se on suuri kiitollisuuden aihe kiitosrukouksen paikka.
Heikon uskon omaava on erityisen hauras rohkaisunkin edessä, ja tarvitsee vahvistusta koko ajan.

Olen muistanut sinua rukouksissani, Viivi. Ja uskon, että sinulla ON usko Jumalaan ja Jeesukseen Vapahtajanasi, mutta on eri asia ymmärtää Raamattua ja sen sanomaa, mihin ihmisaivot eivät pystykään - eivät ainakaan ilman Pyhän Hengen valoa ja kirkastusta. Jumala ja Hänen tekonsa ovat liian SUURIA ja IHMEELLISIÄ, jotta me voisimme ne tajuta, (onhan meillä vaikeuksia toisten ihmistenkin ymmärtämisessä).

Olisiko niin, että liian teoreettinen Raamatun tutkistelu ei ole hyväksi kaikille? - Jos kerran teologisessa tiedekunnassa opiskelevista yli puolet on ateisteja sieltä valmistuessaan, niin eikös siitä voi päätellä, mitä "hengetön" ihmisviisaus saa aikaseksi?

Viivi... sinä olet pohdiskelija, filosofi, jolle mikään ei ole itsestään selvää. Mutta vaikka et uskoisikaan Raamattuun sellaisena kuin sitä jotkut teologit tulkitsevat, on sinulla syvällä sydämessäsi usko Jumalaan, siitä olen melko varma.

Kun kerran kyselin eräältä sisarelta, uskooko hän kirjaimellisesti Raamatun luomiskertomukseen, hän vastasi:
"Minä vain lepään siinä uskossa, että se on totta..."
- Levätä uskossa! Mikä ihana asia: meidän ei tarvitse selittää itsellemme eikä toisille Raamatun totuuksia - me saamme vain levätä siinä uskossa, minkä Jumala on meille antanut...
Jeesus on luvannut antaa meille "rauhansa" - ei sellaista minkä maailma antaa... luottakaamme Hänen lupaukseensa ja siihen, että Kristus on kanssamme kaikissa tilanteissa... ja vahvistaa uskoamme, jos elämme Hänen lähellään.