JAHVE SAMMAH – HERRA ON TÄÄLLÄ

by David Wilkerson | January 14, 2011

Ollaksesi Jumalan todellisen seurakunnan jäsen sinun tulee tuntea hänet nimellä Jahve Sammah – ”Herra on täällä” (Hes.48:35). Toisten ihmisten on pystyttävä sanomaan sinusta: ”On selvää, että Herra on tämän ihmisen kanssa. Joka kerta nähdessäni hänet tunnen Jeesuksen läsnäolon. Hän todella heijastaa Jumalan kirkkautta.”

Ollaksemme rehellisiä meidän täytyy tunnustaa, ettemme tunnista Herran suloista läsnäoloa toisissamme kovin usein. Miksi? Uskovat viettävät aikaansa hyvissä hengellisissä harrastuksissa kuten rukouspiireissä, raamattupiireissä, evankelioimisryhmissä. Tämä kaikki on hyvin suositeltavaa. Kuitenkin nämä samat ihmiset ehkä viettävät vähän jos ollenkaan aikaa Herran palveltavana salaisessa kammiossaan.

Herran läsnäoloa ei voi väärentää. Tämä totuus sopii niin yksilön kuin seurakunnankin elämään. Kun puhun Jumalan läsnäolosta, en puhu jostakin hengellisestä ”aurasta”, joka mystisesti ympäröi jotakin henkilöä tai joka ilmenee seurakunnan jumalanpalveluksessa. Tarkoitan tällä paremminkin sitä, minkä uskon vaellus vaikuttaa. Koetaan tätä sitten yksityisen tai seurakunnan elämässä, se ei jää huomaamatta. Silloin sanotaan: ”Tämä henkilö on ollut Jeesuksen kanssa” tai ” Tämä seurakunta uskoo siihen, mitä se julistaa”.

Vaaditaan paljon enemmän kuin vanhurskasta pastoria saamaan aikaan ”Jahve Sammah” -seurakunnan. Siihen vaaditaan vanhurskaita, kammioonsa sulkeutuvia Jumalan ihmisiä. Jos vieras tulee seurakunnan jumalanpalvelukseen ja sanoo: ”Tunsin siellä Jeesuksen läsnäolon”, voit olla varma siitä, ettei se johtunut ainoastaan saarnasta tai ylistyksestä. Se johtui vanhurskaasta seurakunnasta, joka oli tullut Jumalan huoneeseen. Herran kirkkaus oli heidän keskellään.

"Jeesuksen läsnäolo" - miten tärkeää se onkaan - sekä yksityiselle ihmiselle että koko seurakunnalle! Ilman Jeesusta emme saa aikaan mitään hyvää, puheemme ovat sananmukaisesti hengettömiä ja tekomme voimattomia. Jeesuksen läsnäolon - tai sen puutteen - voi todellakin aistia seurakunnan kokouksissa. (Vaikka ei välttämättä yksityisen ihmisen olemuksessa, koska - varsinkin meille suomalaisille - on vaikea näyttää tunteita tai kertoa niistä lähimmäisillemme.)

Tuli mieleeni Jeesuksen rukous Isälleen:


Tuossahan on selkeä vastaus siihen, miten saamme Jeesuksen vaikuttamaan seurakunnassa ja omassa elämässämme:
olemalla yhtä Jeesuksen kanssa, kääntymällä Hänen puoleensa - ei vain rukouksissa - vaan jokaisella askeleella, elämämme joka käänteessä, jokaisena päivänä, yönä ja aamuna...

Jeesuksen askelissa kulkiessamme olemme yhtä myös lähimmäistemme kanssa, mikä näkyy rakkautena, mikä on todistuksena Jumalan rakkaudesta sellaisillekin ihmisille, jotka eivät meitä henkilökohtaisesti tunne. "Että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että..."

Näin asia valkeni äsken minulle... Olenkohan osannut selittää ajatukseni teille ymmärrettävästi? Vai... puuttuuko kirjoituksestani Rakkauden henki?

Juniper kirjoitti:"Jeesuksen läsnäolo" - miten tärkeää se onkaan - sekä yksityiselle ihmiselle että koko seurakunnalle! Ilman Jeesusta emme saa aikaan mitään hyvää, puheemme ovat sananmukaisesti hengettömiä ja tekomme voimattomia. Jeesuksen läsnäolon - tai sen puutteen - voi todellakin aistia seurakunnan kokouksissa. (Vaikka ei välttämättä yksityisen ihmisen olemuksessa, koska - varsinkin meille suomalaisille - on vaikea näyttää tunteita tai kertoa niistä lähimmäisillemme.)

Tuli mieleeni Jeesuksen rukous Isälleen:


Tuossahan on selkeä vastaus siihen, miten saamme Jeesuksen vaikuttamaan seurakunnassa ja omassa elämässämme:
olemalla yhtä Jeesuksen kanssa, kääntymällä Hänen puoleensa - ei vain rukouksissa - vaan jokaisella askeleella, elämämme joka käänteessä, jokaisena päivänä, yönä ja aamuna...

Jeesuksen askelissa kulkiessamme olemme yhtä myös lähimmäistemme kanssa, mikä näkyy rakkautena, mikä on todistuksena Jumalan rakkaudesta sellaisillekin ihmisille, jotka eivät meitä henkilökohtaisesti tunne. "Että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että..."

Näin asia valkeni äsken minulle... Olenkohan osannut selittää ajatukseni teille ymmärrettävästi? Vai... puuttuuko kirjoituksestani Rakkauden henki?

Osasit esittää asian hyvin selkeästi ja ymmärrettävästi! Ei minulla ainakaan ole tuohon mitään lisättävää tai pois pantavaa!

Kiitos Juni!